Oletko koskaan miettinyt, että mitä ohjelmointi oikein on? Koska tietokone ei ymmärrä ihmisen ohjeita puhekielellä, pitää ne muuntaa tietokoneen ymmärtämäksi ohjelmointikieleksi. Siinä ei ole mitään mystistä, sillä tietokoneelle vain annetaan tarkka toimintaohje eli algoritmi. 1990-luvun puolivälissä ohjelmointi sai uusia ulottuvuuksia, sillä Internet alkoi tulla tunnetuksi ja alettiin puhua mm. nettisurffailusta. Web-ohjelmointi käsitteenä tuli tutuksi yhä useammille. Nettisivustoja voi tehdä ihan harrastepohjalta, sillä koodaaminen voi olla ihan yhtä koukuttavaa kuin mikä muu harrastus tahansa. Mikäli haluaa tehdä nettiohjelmointia työkseen, löytyy siihen montaa erilaista koulutusta ja lyhempää kurssia. Siitä viidakosta pitäisi sitten vain osata löytää se omaa luovuutta ja mielenkiintoa vastaava. Lähes varmaa on, että nettiohjelmointi on ja tulee myös olemaan tulevaisuuden ala.
Web-ohjelmointi ammattina
Työpaikkailmoituksia selaillessaan törmää usein käsitteisiin Front-end ja Back-end -kehittäjä. Mitä nämä käsitteet sitten oikein tarkoittavat? Jokaisella verkkosivulla on kaksi puolta, nimittäin selain- ja palvelinpuoli. Front-end siis tarkoittaa kaikkea verkkoselaimessa ajettavaa koodia, kun käytät jotakin nettisivustoa. Se voi olla sivun ulkoasu, rakenne tai itse selaimessa tapahtuvat toiminnot. Back-end tarkoittaa sitä koodia, joka ajetaan nettisivuston palvelimella, piilossa katseilta. Palvelin saattaa olla yrityksen palvelinhuoneessa tai jossakin pilvipalvelussa. Tätä koodia tarvitaan esimerkiksi kirjautumiseen, salasanojen tarkistamiseen, erilaisten lomakkeiden käsittelyyn sekä tietokantojen käsittelyyn. Sivun jokaisen toiminnan takana on ennalta määrätty koodi, joka parhaassa tapauksessa mahdollistaa sivuston virheettömän toiminnan.
Mikäli on kiinnostunut web-ohjelmoinnista ammattina, niin mistä sitten löytää ne oikeat kurssit ja koulutukset? Netti on hyvä paikka koulutusten etsimiseen ja vertailemiseen. Nettiohjelmointia voi lukea ammattikorkeassa ja korkeakouluissa. Nämä linjat kestävät yleensä useamman vuoden ja koulutus on aika laaja kokonaisuus. Mikäli haluaa nopeasti päästä työelämään, kannattaa harkita jotakin lyhyempää saatavilla olevaa ohjelmointikurssia. Mikäli on jo työelämässä ja harkitsee alan vaihtoa, kannattaa valita työn ohessa suoritettava etäkoulutus. Niitä on tarjolla monella taholla ja jopa jotkut yliopistotkin mahdollistavat etäopiskelun. Koulutus ja kurssitkaan eivät aina takaa työpaikkaa, mikäli ohjelmoinnista ei ole oikeasti kiinnostunut ja valmis harjoittelemaan sitä tuntikausia. Pelkän teorian opiskelu ei tee hyväksi ohjelmoijaksi, vaan käytäntö opettaa tämänkin ammatin salat ja niksit.
Web-ohjelmointi kiinnostaa harrastemielessä
Kaikistahan ei todellakaan tarvitse tulla ohjelmoinnin ammattilaisia vaan sitä voi tehdä myös ihan harrastepohjalta. Silloin voi koodata ihan omien mielenkiinnon kohteiden ja aikataulun mukaan. Erilaisilta nettifoorumeilta saa vinkkejä ohjelmointiin ja se on tapa myös verkostoitua samanmielisten kanssa. Mikäli ei halua käydä kursseja, voi Web-ohjelmointia oppia myös itse tekemällä. Pieniä harrastepohjaisia sivuja tekemällä työnsä tuloksen näkee aika pian ja korjaaminen on silloin helpompaa kuin suurten, jopa monta sataa yksittäistä sivua käsittävien nettisivustojen. Haluaa sitten Web-ohjelmoinnin ammattilaiseksi johonkin yritykseen tai tekee itsenäisiä nettiprojekteja, on hyvä pitää mielessä, että se on ehdottomasti tulevaisuuden ala. Useissa yrityksissä erilaisiin projekteihin palkataan myös harrastuksen kautta oppineita nettikoodareita. Mikäli ei halua kokopäiväiseksi koodariksi, voi tällä harrastuksellakin onnistua tienaamaan rahaa.